Yhteystiedot
Monikulttuurinen opetus
- Monikko -hanke
- Studia Generalia monikulttuurisesta koulusta
- Monikulttuurisen opetuksen hyvät käytännöt
Muut arviointihankkeet
Kasvatustieteiden tiedekunnan Koulutuksen arviointi- ja kehittämisyksikkö
Koulutuksen arviointi - ja kehittämisyksikkö tukee koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja organisaatioita koulutuksen arviointiin ja kehittämiseen liittyvissä asioissa. Yksikkö toteuttaa ja koordinoi toimeksiannosta koulutukseen liittyviä arviointitutkimuksia. Yksikkö auttaa asiakasta myös tutkimustulosten tulkinnassa, johtopäätösten tekemisessä ja niistä seuraavien kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa.
Koulutuksen arviointi- ja kehittämisyksikkö välittää ja soveltaa uusinta tutkimuksellista tietoa koulutusorganisaatioiden käyttöön. Yksikkö hyödyntää toiminnassaan Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan eri laitosten osaamista: yksikön projekteissa on mukana sekä Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen että Turun ja Rauman opettajankoulutuslaitosten asiantuntijoita. Yksikkö on tehnyt tiivistä yhteistyötä Turun kaupungin opetuspalvelukeskuksen kanssa vuodesta 1999 lähtien.
Ajankohtaista
Maahanmuuttajien koulutusasenteet myönteisiä ja kouluviihtyvyys hyvä
Koulutuksen arviointi- ja kehittämisyksikössä on valmistunut, yhteistyössä Turun kaupungin Kasvatus- ja opetusviraston kanssa toteutettu, maahanmuuttajataustaisia oppilaita perusopetuksessa käsittelevä tutkimus. Tutkimukseen osallistui Turussa kyselylomakkeilla noin kuusisataa maahanmuuttajataustaista ja noin tuhat suomalaistaustaista peruskoulun 3.–9. luokan oppilasta, heidän vanhempansa ja noin 140 opettajaa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin opettajia ja rehtoreita.
Tutkimuksen mukaan turkulaiset oppilaat voivat koulussa keskimäärin hyvin. Vaikka suomalaistaustaistenkin oppilaiden kouluhyvinvointi osoittautui tutkimuksessa korkeaksi, oli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kouluhyvinvointi lähes kaikilla osa-alueilla korkeampaa. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokivat koulun mielekkäämmäksi ja tärkeämmäksi sekä opettajasuhteensa paremmiksi kuin suomalaistaustaiset oppilaat. Tytöt viihtyivät koulussa paremmin kuin pojat ja alakoululaiset paremmin kuin yläkoululaiset. Kaikkein parhaiten koulussa viihtyivät maahanmuuttajataustaiset tytöt ja huonoiten puolestaan suomalaistaustaiset pojat.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden myönteinen suhtautuminen kouluun ja motivoituneisuus opintoja kohtaan näyttää olevan paljolti yhteydessä perheen näkemyksiin. Maahanmuuttajavanhemmat ovat suomalaisvanhempia tyytyväisempiä lapsensa kouluun, koulun opetukseen ja opettajiin. Maahanmuuttajataustaiset vanhemmat myös uskoivat suomalaisvanhempia vahvemmin koulutuksen merkitykseen niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Maahanmuuttajavanhempien odotukset ja toiveet lapsensa koulunkäynnin jatkosta perusopetuksen jälkeen olivat vahvemmin akateemisesti painottuneet kuin suomalaisvanhempien, ja toiveet lapsen tulevaisuuden ammatista olivat kantasuomalaisia vanhempia selvemmät ja korkeammat.
Opettajien suhtautuminen maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin ja heidän opettamiseensa vaihteli. Osa opettajista oli sitä mieltä, että työ on muuttunut mielekkäämmäksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden myötä. Osa taas koki työn muuttuneen vaativammaksi ja työmäärän lisääntyneen. Opettajien suhtautuminen oli yhteydessä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrään: mitä suurempi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus luokalla oli, sitä kielteisemmin opettajat suhtautuivat maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin ja heidän opettamiseensa. Kuitenkin ne opettajat, jotka olivat tyytyväisiä koulussa toteutettuihin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyihin, osoittivat vähemmän kielteistä asennetta kuin opetusjärjestelyihin tyytymättömät opettajat.
Tutkimusraportti Klemelä, K., Tuittu, A., Virta, A. & Rinne, R. (toim.) Vieraina koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A:211.
Tutkimusraporttia voi ostaa Ari Anteroiselta, ari.anteroinen@utu.fi, puh. 02 333 8820. Julkaisun hinta on 27,25 euroa.