Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Tapaamiset vanhempien kanssa
Yhteydenpito maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempiin
Vanhempien osallistaminen
Tapaamiset vanhempien kanssa
Oppilaasta käytävät kehityskeskustelut/oppimissuunnitelmakeskustelut vanhempien kanssa ovat tärkeä osa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Yleensäkin henkilökohtaiset tapaamiset ovat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhemmille tärkeitä. Olisi hyvä kannustaa molempia vanhempia osallistumaan tapaamisiin, sillä joissakin kulttuureissa on tapana, että isä hoitaa kaikki perheen asiat.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempien kanssa keskusteltaessa on tärkeää muistaa kunnioittava asenne, sillä monissa kulttuureissa muodolliset ja kohteliaat käytöstavat ovat tärkeämpiä kuin omassa kulttuurissamme, jossa koulun henkilökunnan ja vanhempien tapaamiset voivat olla hyvinkin rentoja. Tapaamisissa maahanmuuttajataustaisten vanhempien kanssa ei kannata käsitellä liikaa asioita kerralla, sillä vanhempien voi olla vaikea omaksua suurta määrää koulua ja lasta koskevia asioita. Joissakin tilanteissa on hyväksyttävä se, että perheet sulkeutuvat asioistaan ja kertovat vain hyvin vähän itsestään. Vanhempien luottamuksen hankkiminen on mahdollista vain sillä, että perheeseen pidetään tiiviisti yhteyttä ja yhteydenpitoa lisätään erityisesti positiivisten asioiden tiimoilta.
Opettajan ja huoltajien välistä palaveriaikaa sovittaessa opettajan on syytä painottaa palaverin tarkkaa alkamisaikaa, esimerkiksi "Palaveri alkaa tasan kello 9.00", sillä kaikissa kulttuureissa ei ole totuttu yhtä tarkkaan aikakäsitykseen kuin suomalaisessa kulttuurissa. Varsinkin tulkkia käytettäessä on palavereihin syytä varata runsaasti aikaa. Opettajan on tärkeää muistaa kohdistaa puheensa oppilaan vanhemmille eikä tulkille (esim. katsekontakti).
Huoltajatapaamisissa on hyvä huomioida vanhempien kulttuurisia tapoja (esimerkiksi tietyissä kulttuureissa mies ei kättele naista). Joillekin vanhemmille voi olla vierasta se, että opettaja kutsuu kouluun vain keskustelemaan lapsesta, eikä kutsu tarkoita sitä, että lapsella on ongelmia. Tästä syystä tunnelma palaverin alussa voi olla jännittynyt, ja sitä kannattaa pyrkiä rentouttamaan. Palaverin alussa on hyvä käyttää aikaa asiaan virittäytymiseen, kuulostella perheen kuulumiset yms. Tämä luo ja ylläpitää luottamusta perheiden kanssa. Jotkut maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmat voivat tapaamisissa tuntea olevansa kuulustelussa, joten on erittäin tärkeä saada perhe luottamaan siihen, että heitä kuunnellaan ja että he voivat vaikuttaa. Perheet saattavat myös pelätä, että perheen sisäiset asiat leviävät, vaikka käsiteltävien asioiden on kerrottu olevan luottamuksellisia. Luottamuksellisuutta on syytä korostaa vanhemmille, sillä heillä voi olla huonoja kokemuksia viranomaisten kanssa toimimisesta.
Vanhempien kanssa keskusteltaessa opettajan on hyvä varmistaa, että vanhemmat ovat ymmärtäneet tapaamisessa käsiteltävät asiat. Opettaja voi kysyä, voiko hän vielä selventää asioita jotenkin, ovatko vanhemmat asiasta samaa mieltä tms.
Tulkkia käytettäessä on otettava huomioon, että maahanmuuttajayhteisöillä on omat sosiaaliset verkostonsa, joissa voi olla erilaisia jännitteitä. Onkin hyvä etukäteen varmistaa, ettei tulkilla ja tulkattavalla perheellä ole sellaisia ristiriitoja, jotka voivat vaikuttaa palaverin kulkuun.
Turussa käytetään paljon virtuaalitulkkeja eli tulkit ovat yhteydessä kouluun verkon välityksellä. Varsinkin lyhyissä palavereissa vanhempien kanssa järjestelmä on toimiva. Virtuaalitulkkien etu on se, että tulkkauksen järjestäminen onnistuu lyhyellä varoitusajalla. Tämä on tärkeää akuuteissa asioissa.
Eri kieliryhmille voidaan järjestää omia vanhempainiltoja. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi siitä, että kahdeksannen luokan vanhemmille järjestetään yhteinen vanhempainilta, jossa käydään läpi sitä, mitä yhdeksännellä luokalla tapahtuu (esim. yhteishaku). Vanhempainillassa ovat tulkit paikalla.
Keskusteltaessa vanhempien kanssa kiusaamistapauksista ja ruman kielen käytöstä on todettu hyväksi suora ja avoin kertominen; asiat sanotaan oikeilla nimillä, niitä ei kaunistella ja pyöritellä. Opettaja voi esimerkiksi sanoa vanhemmille suoraan, mitä rumia sanoja lapsi on käyttänyt. Vanhemmat voivat olla kauhistuneita kuullessaan lapsen puheista tai käytöksestä, mutta ovat kuitenkin useimmiten tyytyväisiä koululta tulleesta palautteesta, koska he ovat kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä ja menestymisestä. Vanhemmat keskustelevat mielellään koulun ja kodin erilaisista kasvatuskäytännöistä ja suhtautuvat yleensä myönteisesti kasvatuskäytänteiden yhtenäistämiseen.
Yhteydenpito maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempiin
Lausteen koulussa on koettu hyväksi käytännöksi tiedottaa koteja koulun kuulumisista kuukausiraporteilla. Raportin tarkoituksena on viedä kotiin kootusti tietoa siitä, miten oppilaalla koulussa menee (mm. kotitehtävistä huolehtiminen, unohdukset, käyttäytyminen, poissaolot). Raporttia varten luokassa tehdään kiusaamiskysely ja jos kiusaamista on tapahtunut, myös siitä kerrotaan raportissa. Kiusaamiskysely on käännetty monelle kielelle. Kuukausiraporttiin on hyvä raportoida myös positiivisia asioita! Lapsen luokanopettaja kokoaa kuukausiraportin, muut lasta opettavat opettajat tarkistavat sen omalta osaltaan ja vanhemmat kuittaavat raportin nähdyksi nimikirjoituksellaan.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö on erityisen tärkeää erityisopetuksessa. Samppalinnan keskitetyn palvelun koulun opettajat ovatkin yhteydessä jokaisen oppilaansa vanhempiin vähintään kerran viikossa. Yhteydenpitoa helpottaa jokaisella opettajalla käytössä oleva oma kännykkä. Myös vanhemmat pitävät siitä, että opettajat tavoittaa helposti puhelimella ja opettajille voi lähettää myös tekstiviestejä.
Vanhemmat pyritään sitouttamaan koulun toimintaan monin tavoin, esimerkiksi Samppalinnan yläkoulussa käytössä olevan viikkopassin avulla. Viikkopassiin merkitään joka viikko oppilaan ja opettajan arviot mm. oppilaan yrittämisestä ja käyttäytymisestä. Lisäksi viikkopassiin merkitään mm. poissaolot. Tärkeää on, että viikkopassiin merkitään myös positiivisia asioita. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille vanhemmille on tärkeää antaa positiivista palautetta lapsesta. Viikkopassi viedään kotiin vanhempien allekirjoitettavaksi perjantaina ja tuodaan takaisin kouluun maanantaina.
Samppalinnan koulussa oppilaiden kotiin menee aina tieto kiusaamis-, uhkaamis- tai muista vastaavista seuraamusmenettelyä vaativista tilanteista. Tilanteen selvittely alkaa sillä, että asianomaiset täyttävät tilanteesta selvittelylomakkeen. Lomakkeeseen merkitään mm. asianomaisten selostus tapahtuneesta sekä sovitut jatkotoimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Tärkeää on, että tapahtuneesta päästään yhteiseen näkemykseen. Ongelmatilanteet selvitetään aina, mutta oppilaille voidaan antaa aikaa miettiä tapahtunutta, joskus seuraavaan päiväänkin. Oppilaan kanssa käydään kasvatuskeskustelu, ja myös jälki-istuntoa käytetään. Kiusaamisselvittelyissä on alettu erotella, tapahtuiko kiusaamista koulussa vai koulumatkalla, koska on todettu, että kiusaamista tapahtuu paljon koulumatkalla. Myös koulumatkalla kiusaaminen on seuraamusmenettelyn piirissä. Negatiivisten asioiden jälkiseuranta on tärkeää.
Omais-, kaveri- tai sisarustulkkien käyttämistä kannattaa välttää, sillä heidän kauttaan viestit eivät välttämättä kulje oikeanlaisina kumpaankaan suuntaan, ei kotiin eikä kouluun. Erityisesti veljien käyttö tulkkina opettajan ja vanhempien välisissä perheen tyttöä koskevissa keskusteluissa ei ole suotavaa, sillä pojan kautta toimiminen voi vahvistaa patriarkaalista asetelmaa. Sisaruksia voidaan käyttää joskus harkiten ns. pienien viestien välittämiseen (esimerkiksi muistuttamaan seuraavan päivän liikuntavarusteista), mutta isot, tärkeät tai negatiiviset asiat välittää aina opettaja suoraan vanhemmille. Tarvittaessa viestien välittämisessä auttaa tulkki.
Vanhempien osallistaminen
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempia on hyvä saada mukaan koulun vanhempaintoimintaan. Koulu voi järjestää toisinaan sellaista ohjelmaa tai tapahtumia, johon koko perhe voisi osallistua. Vanhempia voidaan osallistaa esimerkiksi järjestämällä monikulttuurisuuspäiviä, joissa vanhemmat voivat esitellä kulttuuriaan. Vanhemmat, opettajat ja oppilaat voivat myös suunnitella ja toteuttaa esimerkiksi koulun pihaan liittyviä parannuksia, joilla lisätään pihan viihtyisyyttä ja edistetään oppilaiden toimimista monikulttuurisesti yhteistyössä.
Vanhemmat voidaan kutsua myös mukaan koulun juhliin. Esimerkiksi Samppalinnan koulussa järjestetään vanhemmille omat joulu- ja kevätjuhlat, jotka pidetään iltaisin, jotta mahdollisimman usean lapsen vanhemmat pääsisivät paikalle.
Oppilaiden vanhemmilta voidaan kysyä myös kyselylomakkein mielipiteitä koulun toiminnasta. Esimerkiksi Samppalinnan koulussa kaikki 1., 4. ja 7. luokan oppilaiden vanhemmat saavat joka vuosi täytettäväkseen kyselyn, jossa on kysymyksiä mm. lapsen viihtymisestä koulussa, kiusaamisesta jne.