Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö
TUTKIMUSPROJEKTIT JA -HANKKEET
KASVATUSTIEDE
Koululaisten psyykkinen hyvinvointi suomalais-japanilaisena vertailuna
Vastuulliset tutkijat: Soili Keskinen (soikes@utu.fi) ja Mariko Matsumoto, Rahoitus: Nagoyan yliopistosta
Tavoitteena on verrata 5. ja 8. luokkalaisten oppilaiden itse arvioimaa psyykkistä hyvinvointia, kouluminäkuvaa ja sosiaalisten tilanteiden ratkaisustrategioita suomalais-japanilaisena vertailuna.
Matsumoto Mariko, Aoki Kikuy, Keskinen Soili, Suzuki Mikie, Nagai Misuzu, Merisuo-Storm Tuula, Numminen Susanna ja Matsumoto Hideo 2008. Mental Health in Children: An International Comparison Between Japan and Finland. Japanese. Journal of Child and Adolescent Psychiatry 49 (2 ) s. 184-195. (Japanese)
Merisuo-Storm Tuula, Keskinen Soili, Matsumoto Mariko, Kikuyo Aoki & Misuzu Nagai: Feelings of Wellbeing in Adolescents: A Cross-cultural Study of Finnish and Japanese Students. Journal of Teacher Education & Educators´. Painossa.
Työyhteisötaidot
Vastuulliset tutkijat: Soili Keskinen, Katriina Rehnbäck, Nora Kariluoma, Hanna Heinonen ja Hanna Vene
Tavoitteena on kuvata erilaisissa organisaatioissa työyhteisötaitojen (esimies- ja alaistaidot) sisältöjä ja yhteyttä työhyvinvointiin sekä työyhteisön toimivuuteen.
Rehnbäck Katriina, Keskinen Soili ja Keskinen Esko 2010. Työntekijöiden esimies-alaissuhteessa toimimiseen liittyvät epäonnistumisattribuutiot työhyvinvoinniltaan erilaisissa yksiköissä. Psykologia 2, 134-149
Kariluoma, Nora, Heinonen, Hanna, Rehnbäck, Katriina & Keskinen, Soili 2010: Päiväkodin esimiesten alaistaidot. Teoksessa Korhonen, Riitta, Rönkkö, Marja-Leena & Aerila, Juli (toim.) Pienet oppimassa. Kasvatuksellisia näkökulmia varhaiskasvatukseen ja esioppimiseen. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö. Uniprint Turku, 257-268.
JEKKU (Joustava esi- ja alkuopetus) -hanke
Vastuulliset tukijat: professori Marjaana Soininen (marjasoi(at)utu.fi) ja dosentti Tuula Merisuo-Storm. Rahoitus: Opetushallitus 2010 – 2012
Tavoite: Esi- ja alkuopetusikäisten oppilaiden (n=523) itsetunnon sekä kielellisen tietoisuuden ja lukemisen ymmärtämisen taitojen, lukemisasenteiden ja lukemisminäkuvan tutkiminen.
Merisuo-Storm, T., Soininen, M. & Aerila, J. (toim.) 2012. Jekku – Kokemuksia joustavien esi- ja alkuopetuskäytäntöjen kehittämishankkeesta. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö.
Merisuo-Storm, T. & Soininen, M. 2012. Young boys’ opinions about reading, literacy lessons and their reading competence. Proceedings of ICERI2012 Conference.
Toimintaa ohjaava tieto opetuksessa ja opettajankoulutuksessa
Vastuullinen tutkija: prof. Jukka Husu (jukka.husu@utu.fi), yhdessä dos. Auli Toomin (Helsingin yliopisto), prof. Edgar Krullin & dos. Äli Leijenin (Tarton yliopisto), prof. Pauliene Meijerin (Utrechtin yliopisto) & prof. Juan José Mena Marcosin (Salamancan yliopisto) kanssa.Rahoitus: EU Lifelong Learning Programme 2012-2014.
Tavoite: Kehittää opettajaksi opiskelevien taitoja analysoida opetustilanteita toimintaa ohjaavan tiedon (action-oriented knowledge) avulla.
Husu, J. 2003. Constructing ethical representations from the teacher’s pedagogical practice a case of prolonged reflection. Interchange A Quarterly Review of Education, 34(1), 1-21.
Husu, J., Patrikainen, S., & Toom A. 2007 Developing teachers’ competencies in reflecting on teaching. In J. Butcher & L. McDonald (Eds.), Making a difference: Challenges for teachers, teaching and teacher education (pp. 127-140). Amsterdam: Sense Publishers.
Husu, J., Toom, A., & Patrikainen, S. 2008. Guided reflection as a means to demonstrate and develop student teachers reflective competencies. Reflective Practice, 9(1), 37-51.
Kouluopetus ja pedagoginen huolenpito
Vastuullinen tutkija: prof. Jukka Husu (jukka.husu@utu.fi), yhdessä tohtorikoulutettavien (OPTUK) KM Jukka Jännetyisen, KM Katri Mäkisen, KL Maarit Hosion ja KM Ida Välimaan kanssa.
Rahoitus: Säätiöpohjainen rahoitus (mm. Suomen Kulttuurirahasto, Wihurin säätiö)
Tavoite: Selvittää koulun opetuksellisten ja kasvatuksellisten toimenpiteiden vaikutusta oppilaiden kokemaan koulunkäynnin mielekkyyteen (4 väitöskirjatutkimusta)
Husu, J. & Toom, A. 2008. Ethics, moral, politics – the (un)broken circle of good and caring pedagogical practice. In A. Kallioniemi, A. Toom, M. Urbani, H. Linnansaari & K. Kumpulainen (Eds.), Ihmistä kasvattamassa: koulutus – arvot – uudet (ss. 215-230) Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 40.
Jännetyinen, J. & Husu, J. 2012. Yhteistoiminta ja huolenpito oppilaasta – tapaustutkimus perheohjausmenetelmän käytöstä oppilaanohjauksessa. Teoksessa: P. Atjonen (toim.) Oppiminen ajassa - kasvatus tulevaisuuteen.Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 61.
Pedagoginen tieto – tie opetuksen ja oppimisen lähteille
Vastuullinen tutkija: prof. Jukka Husu (jukka.husu@utu.fi), yhdessä tohtorikoulutettavien (Opetuksen tutkimuskeskus/Turun yliopisto) KL Matti Pirttimaan, KM Taina Halisevan ja KM Iina Männikön kanssa.
Rahoitus: Suomen akatemia (2003-2005), laitosrahoitus & säätiöpohjainen rahoitus
Tavoite: Selvittää ajattelu- ja toimintamalleja, jotka ohjaavat opettajien ja oppilaiden toimintaa opetustilanteissa (3 väitöskirjatutkimusta)
Husu, J. 2007. Constructing teaching as identity practice – linking teachers’ individual minds to their school communities. In M. Zellermayer & E. Munthe (Eds.), Teacher Learning in Communities. International perspectives (pp. 45-60). Amsterdam: Sense Publishers.
Gholami, K., & Husu, J. 2010. How do teachers reason about their practical knowledge? – Representing the epistemic claims of pedagogical knowing. Teaching and Teacher Education, 26(8), 1520-1529.
Kertomusten ymmärtämistaitojen kehittyminen 4−6-vuoden iässä
Vastuullinen tutkija: yliopistotutkija Janne Lepola (janlep@utu.fi). Rahoitus: Suomen Akatemia 2007-2011.
Tavoite: Pitkittäistutkimuksessa on seurattu 140 lapsen kuullun ymmärtämistaitojen ja motivaation kehittymistä ja kehitykseen vaikuttavia kognitiivisia, kielellisiä ja pedagogisia tekijöitä.
Lepola, J, Lynch, J., Laakkonen, E., Silvén, M., & Niemi, P. 2012. The Role of Inference Making and Other Language Skills in the Development of Narrative Listening Comprehension in 4-to 6-year-old Children. Reading Research Quarterly, 47(3), 259-282.
Lepola, J., Kivineva, T., & Orvasto, R.-L. (2012). Esiopetuksen satujenlukemismenetelmän yhteys ymmärtämistaitojen kehittymiseen esiopetus- ja kouluiässä. Kasvatus 43 (4), 336–349.
"Suomioppi" Sataedun kanssa Rahoitus: Opetushallitus.
Riitta Korhonen (Tuula Merisuo-Storm)
Tarkoituksena on tuottaa maahanmuuttaja-aikuisille suomenkielistä oppimateriaalia nettiversiona OPH:n sivustoihin.
Opettajaopiskelijoiden opettajuus-metaforia tutkimassa
Tutkijat: Riitta Asanti riiasa@utu.fi, Juli-Anna Aerila julaer@utu.fi, Marianna Hoikkala marnou@utu.fi , Pirjo Lehti pirjole@utu.fi ja Marja-Leena Rönkkö malepe@utu.fi
Tutkimuksessa tarkastellaan opettajuuden käsitettä luokanopettajaopiskelijoiden kokemana. Tutkimus toteutetaan selvittämällä opiskelijoiden opettajuuteen liittyviä metaforia.
Riitta Asanti, Juli-Anna Aerila, Marja-Leena Rönkkö, Pirjo Lehti ja Marianna Hoikkala. Luokanopettaja ja koulu – opiskelijoiden metaforat, vertaukset ja mielikuvat.
Esitys Ainedidaktisessa symposiumissa 15.3.2013, Turku.
Matematiikkaa modernissa oppimisympäristössä
Vastuullinen tutkija: yliopistonlehtori Tomi Kärki
Rahoitus: Projekti on saanut rahoitusta Magnus Ehrnroothin säätiöltä.
Tavoite: Tutkimuksessa kartoitetaan interaktiivisen kosketustaulun käytön etuja ja heikkouksia luokanopettajakoulutuksen matematiikan opetuksessa.
VARHAISKASVATUS
Varhainen vanhempi-lapsi vuorovaikutus ja lasten kognitiivinen ja psykososiaalinen kehitys (1992–meneillään)
Vastuullinen tutkija: varhaiskasvatuksen professori Maarit Silvén (maarit.silven@utu.fi)
Rahoitus: Nordic Research Funding 1998–1999, Opetushallitus 1997, Suomen Akatemia 1992–1995, Turun Yliopistosäätiö 2008
Tavoite: Tutkimme VUOKKO-seurannassa, miten äitien ja isien tavat olla vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa (kasvokkais-, leikki- ja lukutuokioissa) ja lasten kokemukset varhaiskasvatuksesta ennustavat lasten myöhempää kehityksen kulkua. Olemme seuranneet sekä lasten kognitiivista (kieli-, lasku-, päättely- ja lukutaito, mielen teoria, kouluarvosanat) että psykososiaalista (luottamusta vanhempiin, pro- ja antisosiaalinen käyttäytyminen, psyykkinen hyvinvointi) kehitystä vauvaiästä nuoruusikään.
Silvén, M., Poskiparta, E., Niemi, P., & Voeten, M. 2007. Precursors of reading skill from infancy to first grade in Finnish: Continuity and change in a highly inflected language. Journal of Educational Psychology 99(3), 516 –531.
Silvén, M., Ahtola, A., & Niemi, P. 2003. Early words, multiword utterances and maternal reading strategies as predictors of mastering word inflections in Finnish. Journal of Child Language 30(2), 253 –279.
Vanhempien lapsuuden kiintymyssuhteet lasten psykososiaalisen sopeutumisen ja koulunkäynnin ennustajina (1997–meneillään)
Vastuullinen tutkija: varhaiskasvatuksen professori Maarit Silvén (maarit.silven@utu.fi)
Rahoitus: Alfred Kordelinin säätiö, NordForsk, Oskar Öflunds stiftelse, Perhetutkimuksen tutkijakoulu (Opetusministeriö), Psykologian tutkijakoulu (Opetus- ja kulttuuriministeriö), Suomen kulttuurirahasto (Varsinais-Suomen rahasto), Turun Yliopistosäätiö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Väestöliitto (Suomen Kotien Kukkasrahasto säätiö)
Tavoite: Tutkimme KIELO-seurannassa, miten äitien ja isien kokemukset lapsuutensa kiintymyssuhteista ja tavat mieltää kokemuksensa vaikuttavat lasten psykososiaaliseen sopeutumiseen (luottamus vanhempiin ja tovereihin, itsetunto, pro- ja antisosiaalinen käyttäytyminen, psyykkinen hyvinvointi) ja koulunkäyntiin nuoruusiässä.
Kouvo, A., & Silvén, M. 2010. Finnish mother's and father's attachment representations during child’s first year predict psychosocial adjustment in preadolescence. Attachment & Human Development 12(6), 529 –549.
Silvén, M. (toim.) 2010. Varhaiset ihmissuhteet – polku lapsen suotuisaan kehitykseen. Helsinki: Minerva.
Varhainen vuorovaikutus ja lasten kognitiivinen ja psykososiaalinen kehitys yksi- ja kaksikielisissä perheissä (2000–meneillään)
Vastuullinen tutkija: varhaiskasvatuksen professori Maarit Silvén (maarit.silven@utu.fi)
Rahoitus: Emil Aaltosen säätiö, Human Frontier Science Program 1999-2001, Suomen Akatemia 2004-2006, Suomen psykologinen seura (Anna S. Elosen säätiö), Tampereen yliopisto, University of Washington 2001-2002
Tavoite: Tutkimme VANAMO-seurannassa, miten altistuminen kahdelle kielelle ja kulttuurille suomalais-venäläisissä perheissä (kasvokkais- ja leikkituokiot) sekä lapsen päivähoitokokemukset ennustavat lasten kaksikielistä kehitystä, itsesäätelytaitoja ja psyykkistä hyvinvointia ensimmäisestä ikävuodesta kouluikään.
Lundén, M., & Silvén, M. 2011. Balanced communication in mid infancy promotes early vocabulary development: Effects of play with mother and father in mono- and bilingual families. International Journal of Bilingualism 15(4), 535 –559.
Silvén, M., & Rubinov, E. 2010. Language and preliteracy skills in bilinguals and monolinguals at preschool age: Effects of exposure to richly inflected speech from birth. Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal 23(3/4), 385 –414.
HUUMORI LASTEN KUVISSA JA KERTOMUKSISSA
Tutkijat: Juli-Anna Aerila julaer(at)utu.fi ja Timo Laes timo.laes(at)utu.fi
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lasten käsitystä huumorista lasten piirustusten ja piirustuksiin liittyvien kertomusten avulla. Osa tutkimuksesta toteutetaan monikulttuurisessa kontekstissa.
Laes, Timo 2012. Humor in the drawings of preschool children. Presentation in 12th International Summer School and Symposium on Humour and Laughter: Theory, Research and Applications. Savonlinna, the 7th July, 2012.
Esiopetusikäisen lapsen osallisuus
Vastuullinen tutkija: Tohtorikoulutettava Saija Tanhuanpää (saitan@utu.fi)
Rahoitus: Tutkimus on saanut apurahan Satakunnan kulttuurirahastolta ja Satakunnan korkeakoulusäätiöltä
Tavoite: Tutkimuksessa keskitytään tutkimaan esiopetusikäisen lapsen sekä hänen vanhempiensa osallisuutta esiopetuksen arjessa ja sen suunnittelussa. Aineisto on kerätty neljän eri kunnan alueelta lukukauden 2011 – 2012 ja haastatteluaineisto kesän 2012 aikana.
KÄSITYÖKASVATUS
Monipuolisen käsityön opetus ja opiskelu
Tutkijat: Jaana Lepistö jatele@utu.fi, Marja-Leena Rönkkö malepe@utu.fi ja Waltteri Tuikkanen waltteri.tuikkanen@nurmijarvi.fi
Rahoitus: TASUKO-hanke 2008–2010
Tutkimuksessa tarkastellaan käsityön aineenopettajaopiskelijoiden kokemuksia monipuolisen käsityön opiskelusta sekä käsityön aineenopettajien kokemuksia monipuolisen käsityön opetuksesta. Lisäksi pohditaan miten käsityön opetusta tulisi kehittää sukupuolisen tasa-arvon toteuttamiseksi.
Lepistö, J. 2010. Käsitöiden tekeminen ei vaadi tiettyä sukupuolta. Teoksessa M. Suortamo, L. Tainio, E. Ikävalko, T. Palmu & S. Tani (toim.) Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa.. Jyväskylä: PS-kustannus, 59–77.
Berg, P., Guttorm, H., Kankkunen, T., Kokko, S, Kuoppamäki, A., Lepistö, J. Turkki, K., Väyrynen, L. & Lehtonen, J. 2011. Tytöille tyttömäistä ja pojille poikamaista – Yksilöllisten valintojen viidakossa? Sukupuolitietoisuus taito- ja taideaineiden opetuksessa ja tutkimuksessa. Teoksessa Lehtonen, J. (toim.) Sukupuolinäkökulmia tutkimusperusteiseen opettajankoulutukseen. TASUKO-hankkeen julkaisu, 91–116.
Lepistö, J., Rönkkö, M.-L. & Tuikkanen W. (2013, in review) Monipuolinen käsityön opetus sukupuolisen tasa-arvon toteuttajana. Käsityön aineenopettajaopiskelijoiden ja aineenopettajien kokemuksia monipuolisen käsityön opiskelusta ja käsityön sukupuolittuneisuudesta. Teoksessa Suomi maailman osaavin kansa 2020. Opetushallitus.
Opettajaopiskelijat yrittäjyyskasvattajina
Tutkijat: Jaana Lepistö jatele@utu.fi ja Marja-Leena Rönkkö malepe@utu.fi. Rahoitus: YVI-projekti (www.yvi.fi)
Tutkimuksessa tarkastellaan opettajuuden käsitettä luokanopettajaopiskelijoiden ja käsityön aineenopettajaopiskelijoiden kokemana ja miten opettajaopiskelijat kokevat yrittäjyyskasvatuksen osana tulevaa pedagogista työtään.
Rönkkö, M.-L. & Lepistö, J. 2011. Yrittäjyyskasvatus opettajankoulutuksessa – taustaa ja käytäntöä. Teoksessa M. Lähdeniemi, H. Rautava-Nurmi & H. Valtokivi (toim.) Yrittäjyyden asialla. Satakunnan ammattikorkeakoulu, 57–61.
Lepistö, J. & Rönkkö, M.-L. 2013. Teacher students as future entrepreneurship educators and learning facilitators. Education + Training 55 (7).
Rönkkö, M.-L. & Lepistö, J. 2012. How do Finnish teacher-students understand entrepreneurship education? A study on the positive and negative conceptions of teacher-students' in relation to entrepreneurship education. Full paper –esitys Cultural Entrepreneurship Conference (CEC) –konferenssissa 10.-11.12.2012 Porin yliopistokeskuksessa.
Rönkkö, M.-L. & Lepistö, J. (in review) How do Finnish teacher-students understand entrepreneurship education? A study on the positive and negative conceptions of teacher-students' in relation to entrepreneurship education. Journal of Enterprising Communities.
KEKÄ - Kertomusten ja käsityön integrointi lapsen toiminnan tukena
Tutkijat: Marja-Leena Rönkkö malepe@utu.fi ja Juli-Anna Aerila julaer@utu.fi
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten erilaisten taidelähtöisten menetelmien integrointi on yhteydessä lapsen toimintaan ja miten erilaisia taitoja (esim. kognitiiviset ja motoriset) edellyttävät taidelähtöiset menetelmät tukevat toisiaan.
Rönkkö, M.-L. & Aerila, J.-A. 2013. Semiotic working process as a basis for children´s craft process: An experiment in Finnish pre-school group. Proceedings of JTEFS/BBCC conference, 219 - 234.
Oppilaiden koulukäsityökulttuurin yhteys oppimistuloksiin
Tutkijat: Mika Metsärinne mikmet@utu.fi ja Manne Kallio mankal@utu.fi
Tarkastellaan, miten oppilaiden osallisuus koulukäsityökulttuurissa on yhteydessä heidän käsityön oppimistuloksiinsa. Tutkimusaineistona on käsityön valtakunnallinen oppimistulosten arviointi (Opetushallitus).
Metsärinne, M. 2011. Käsityön prosessioppimisen tarkastelua koulukäsityön perus- ja otosmittariarvioinnin perusteella. Teoksessa: S. Laitinen & A. Hilmola (toim.) Taito- ja taideaineiden oppimistulokset – asiantuntijoiden arviointia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:11.
Metsärinne, M., Kallio, M. & Virta, K. 2013. Pupils’ Involvement in Sloyd Learning Culture as Indicated by National Evaluation in Finland. [submitted].
Käsityökasvatuksen tieteenalan ja käsityön aineenopettajankoulutuksen kehityshanke
Tutkijat: Mika Metsärinne mikmet@utu.fi, Manne Kallio mankal@utu.fi & Kalle Virta kavirt@utu.fi
Tavoite: Kehitetään käsityökasvatuksen tutkimuksen metodiikkaa ja käsityön aineenopettajankoulutusta
Metsärinne, M & Virta, K. 2012. The Development of Sloyd Teacher Students’ Self-Directed Learning Readiness. Techne Series. Research in Sloyd Education and Craft Science A. Vol 19. No1: 2012.
Metsärinne, M & Kallio, M. 2011. Definig Craft Quality Theory Framework in Sloyd Education. Teoksessa M. Johansson & M. Porko-Hudd (toim.) Vetenskapliga perspektiv och metoder inom slöjdfältet. Techne Series. Research in Sloyd Education and Craft Science A:18/2011.
Käsityön opetuksen ja oppimisen tutkimushanke
Tutkijat: Mika Metsärinne mikmet@utu.fi, Manne Kallio mankal@utu.fi & Kalle Virta kavirt@utu.fi
Tutkitaan käsityön opetuksen ja oppimisen malleja käsityön aineenopettajankoulutuksessa ja perusasteella
Kallio, M & Virta, K. 2010. Opettajan eettinen orientoituminen varhaiskasvatuksen käsityön opetuksessa. Teoksessa: R. Korhonen, M-L. Rönkkö & J-A. Aerila (toim.) Pienet oppimassa. Kasvatuksellisia näkökulmia varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. pp. 334-346.
Metsärinne, M. 2009. Käsityökasvatuksen didaktiikan ja oppimisen tutkimussuuntia. Teoksessa: Metsärinne, M (toim.) Käsityökasvatus tieteenalana 20v - Sloyd education 20 years as discipline. Techne Series, Research in Sloyd Education and Craft Science A: 15/2009. 98-130.
Turvallisuustaju
Vastuullinen tutkija: Tohtorikoulutettava Manne Kallio mankal@utu.fi
Tavoite: Selvittää oppilaiden vastuullisuuden vaikutusta riskirajaan
Rahoitus: Tutkimus on saanut apurahaa yliopistosäätiöltä ja Miettisen rahastolta
Kallio, M. 2010. Managing Values and Risks of Production and a Product by Craft Sense and Safety Sense. In the Insea European Congress 2010 in Rovaniemi, Lapland, Finland. Traces: Sustainable Art Education.
Kallio, M. 2009. Promoting the Safety Sense by using an Organizatorial Technology in Teaching Sloyd. Research Collaboration of Technology Education Network in the Baltic Sea Region University Network (BSRUN). University of Turku 14.12.2009.
LIIKUNTAKASVATUS
Koululiikunnan vaikuttavuus –tutkimus KOVA
Vastuullinen tutkija: professori (emer.), dosentti Heimo Nupponen (heinup@utu.fi)
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö 2008-2010; Juho Vainion Säätiö 2007-2009
Pitkittäistutkimuksessa on seurattu vuosina 1985-1988 koulussa olleiden 3.-9. luokan oppilaiden liikuntakykyjä, -aktiivisuutta, -motiiveja ja -kokemuksia nuoriksi aikuisiksi (30–39-vuotiaaksi), pisimmillään 24 vuoden ajan. Kouluiässä osa oppilaista kävi tehostus-, osa vertailukouluja ja heidän koululiikuntansa toteutuksen osuutta aikuisiän liikunnallisuuteen tutkitaan edelleen kolmessa väitöstutkimuksessa Rauman yksikössä.
Nupponen, H., Penttinen, S., Pehkonen, M., Kalari, J. & Palosaari, A-M. 2010. KOULULIIKUNNAN VAIKUTTAVUUS -TUTKIMUS: Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvaus. Rauma: Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Rauman yksikkö.
Nupponen, H. & Penttinen, S. (toim.) 2012. KOULULAISESTA NUOREKSI AIKUISEKSI: aikuisiän liikunnallisuuden ennusteita. Rauma: Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Rauman yksikkö.