KASVA-TOHTORIOHJELMAN JÄSENYYS
KASVA-tohtoriohjelmaan kuuluu sekä OKMn rahoittamia että muulla rahoituksella (apurahalla, laitosten projektirahoituksella tms. väitöskirjanteon rahoittavia) toimivia tohtorikoulutettavia - KASVAssa käytettävistä nimityksistä kerrotaan tarkemmin alla. KASVAn tohtorikoulutettavat tekevät väitöskirjaansa kotilaitokselleen, mutta kuuluvat samalla KASVA-tohtoriohjelmaan ja voivat osallistua kaikkeen koko KASVAn ja oman osaohjelmansa toimintaan. Myös osaohjelmien välisiä tai yhteisiä koulutuksia kehitellään.
OKM:n rahoittamat tohtorikoulutettavat solmivat työsuhteen kotilaitoksensa kanssa ja heitä koskevat normaalit työsuhteeseen kuuluvat säännökset. KASVAlla ei ole määräysvaltaa työsopimuslain, työehtosopimuksen tai työsopimuksen yli, mutta se voi antaa työsuhteeseen liittyviä suosituksia. KASVAn tehtävä on valita tohtorikoulutettavat ja välittää OKM:stä tullut palkkaraha tohtorikoulutettavien kotilaitoksille. OKM:n ohjeiden mukaan kunkin OKM-rahoitetun tohtorikoulutettavan kotilaitos vastaa niistä kuluista, joihin KASVAn välittämä palkkasumma ei riitä.
Oikeudet ja velvollisuudet KASVAssa
Kaikkien KASVAn tohtorikoulutettavien tärkein velvollisuus on väitöskirjan aikaansaaminen ja muiden tohtorin tutkintoon kuuluvien opintojen suorittaminen. Täysipäiväisen opiskelun kautta väitöskirjan tavoitteellinen valmistumisaika on neljä vuotta. KASVAn jäsenet voivat osallistua koko kauden kaikkeen järjestettyyn toimintaan, erityisesti kaikille suositellaan osallistumista KASVAn vuosittaiseen yhteisseminaariin. Kaikkien KASVAn jäsenten edellytetään vastaavan enintään kerran vuodessa lähetettävään tietojenkeruuseen mm. julkaisuista sekä kansallisista ja kansainvälisistä yhteyksistä. Edelleen tohtorikoulutettavan tulee ilmoittaa omasta lähestyvästä väitöksestään koordinaattorille.
Pääsääntöisesti tohtorikoulutettavien työstävapautukset eivät pidennä nelivuotista tutkijakoulukautta. Poikkeuksen muodostavat lakisääteiset perhevapaat sekä siviili- ja asepalvelus, jotka eivät lyhennä tohtorikoulutuskautta. KASVA-tohtoriohjelmassa noudatetaan perhevapaiden suhteen OKM:n ohjetta, jonka mukaan "Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa pidentävät tutkijakoululaisen tutkijakoulukautta vapaan keston pituisella ajanjaksolla. /---/ Yliopistojen tulee tutkijakouluihin sitoutuessaan ottaa huomioon tutkijakoululaisten äitiys- ja vanhempainlomien sekä hoitovapaiden aiheuttamat kustannukset samaan tapaan kuin muun henkilökunnan kohdalla." (OPM:n tutkijakoulujen käytänteiden päivitys 29.8.2008). Tämä tarkoittaa, että perhevapaan vuoksi tohtoriohjelmalle säästyneet varat siirretään alkuperäisen myöntövuoden suuruisina ao. henkilön pidennettyyn työsuhteeseen ja laskutetaan tuolloin alkuperäisen tohtoriohjelmajakson sijaan. Pidennetyn työsuhteen ylimenevistä kuluista vastaa työnantajayliopisto.
Lakisääteisiä perhevapaita varten OKM-tohtorikoulutettavien tulee hakea vapautusta työsuhteesta omalta kotilaitokseltaan. Erityisesti KASVAn varsinaisilla jäsenillä on kuitenkin ilmoitusvelvollisuus myös KASVAn koordinaattorille työ- ja perhevapaista. Työvapaa- ja perhevapaailmoitus tulee jättää mielellään vähintään kahta kuukautta ennen aiottua vapaata, jotta säästyvä rahoitus ehditään ohjata ensimmäisenä varasijalla olevalle tohtorikoulutettavalle.
Tohtorikoulutettavat / Varsinaiset jäsenet
KASVA-tohtoriohjelman varsinaiset jäsenet valitaan hakemusten perusteella erimittaisiksi rahoitusjaksoiksi, mutta statukseltaan he ovat tohtoriohjelman varsinaisia jäseniä koko kauden (esim. kausi 2010–2013). Varsinaiset jäsenet voivat osallistua koko kauden kaikkeen järjestettyyn toimintaan, erityisesti heidän edellytetään osallistuvan KASVAn vuosiseminaariin ja oman tutkimuksen esittelyyn siellä. Lisäksi he voivat hakea matkarahoitusta omalta osaohjelmaltaan sekä olla mukana KASVAn yhteisellä sähköpostilistalla.
Varasijoille valitut
KASVAn johtokunta on valinnut tohtoriohjelmahaun yhteydessä kunkin osaohjelman suosituksesta muutamia henkilöitä osaohjelmakohtaisille varasijalistoille. Jos joku peruu rahoitusjaksonsa tai osan siitä, myönnetään se ensimmäisenä varasijalla olevalle jäsenelle. Kaikki varasijalla olevat henkilöt ovat osallistuneet varsinaiseen tohtoriohjelmahakuun. Varasijalla olevia pidetään KASVAn varsinaisina jäseninä siten, että he voivat koko kauden ajan (esim. kausi 2010–2013) osallistua kaikkeen järjestettävään ohjelmaan, hakea matkarahoitusta osaohjelmaltaan sekä olla mukana KASVAn yhteisellä sähköpostilistalla.
Statuspaikalle valitut
KASVA-tohtoriohjelmaan hakeneet, mutta ilman varsinaista tai varasijapaikkaa jääneet tohtorikoulutettavat saatetaan ottaa mukaan osaohjelmien statuspaikalle. Statuspaikalle on lisätty tohtorikoulutettavan oman suostumuksen mukaisesti myös aiemman kauden tohtorikoulutettavat siihen saakka, kunnes he väittelevät. Tämän lisäksi osaohjelmat voivat ottaa statuspaikalle henkilöitä kesken kauden joko hakemuksesta tai ilman hakemusta - tässä käytäntö vaihtelee osaohjelmien välillä.
Statuspaikka tarkoittaa oikeutta osallistua KASVAn ja osaohjelmien tarjoamaan ohjelmaan, mutta KASVA ei voi automaattisesti taata esimerkiksi matkarahoitusta. KASVAn vuotuiseen yhteisseminaariin osallistuminen (ohjaus, ohjelma ja matkat & ylöspito) kustannetaan kuitenkin myös kaikille statuspaikkalaisille, jonka myötä heillä on mahdollisuus saada ohjausta ja edistää tieteellistä verkostoitumistaan. Kulloistenkin resurssien ja kunkin osaohjelman sisäisten valintojen puitteissa pyritään matkatukeen myös muuten, jos työnantaja ei pysty osallistumaan kuluihin tai tohtorikoulutettava työskentelee apurahalla. Statuspaikkalaiset ovat mukana KASVAn yhteisellä sähköpostilistalla.
KASVASTA EROAMINEN
KASVA-tohtoriohjelmasta voi halutessaan myös erota. Tämä käy yksinkertaisesti ilmoittamalla asiasta koordinaattorille. Suomen Akatemialle raportointia varten toivotaan eron syystä lyhyttä perustelua.